Seela ja Elis Sellan rakkaustarina sai alkunsa yhdestä kepposesta – näin syntyi legendaarinen liitto

Kaikki alkoi yhdestä lehtikönähdyksestä. Oli tavallinen kesäaamu, kahvin tuoksu leijui ilmassa, ja joku rapisutti aikakauslehteä auki aamiaispöydässä. Sitten — pam! — otsikko räjähti silmille kuin ilmaan ammutun shampanjapullon korkki: kihlausilmoitus! Mutta ei kenelle tahansa parille. Ja mikä parasta, ilmoitus ei ollut edes heidän itsensä julkaisema.

Tässä alkaa Seela Sellan elokuvan kaltainen rakkaustarina, jossa pääosissa ovat yksi Suomen rakastetuimmista näyttelijöistä, salaperäinen nimettömän jättämä ilmoitus ja kohtalo, joka tuntui olevan yhtä juonikas kuin pieni teatterikepponen.

Kohtalokas teatterikepponen

Jos Hollywoodissa olisi joskus päätetty tehdä romanttinen komedia suomalaisella twistillä, tarinan kaari saattaisi hyvinkin kulkea 1960-luvun Turun kaupunginteatteriin. Nuori Seela Virtanen — tuleva Sella — oli noihin aikoihin täynnä kipinää, karismaa ja lahjakkuutta. Siellä hän tapasi Elis Sellan: tumma, jääräpäinen, mutta turvallinen. Sellainen, jonka persoonassa oli jotakin, mikä jäi mieleen — vaikka tunteet eivät vielä silloin täysin kerroksistaan näyttäytyneet.

Mutta sitten… tapahtui jotakin, joka mullisti kaiken.

”Kihattuja? Emmekö me olekin?”

Kevät 1962. Turun Sanomat julkaisi kihlausilmoituksen: näyttelijät Seela Virtanen ja Elis Sella aikovat mennä naimisiin. Yksi ongelma vain — tämä ei pitänyt paikkaansa.

Elis hermostui saman tien. Seela oli ymmällään. Ja silti onnittelut alkoivat tulvia. Ihmiset suutelivat käsiä ja halasivat kainaloon, onnentoivotukset sinkoilivat vasemmalta ja oikealta. Ja vaikka Elis vaati lehtioikaisua, Seela – mediavaiston omaava ennen kuin se oli muodikasta – sanoi, ettei peruuteta mitään. ”Jos joku julkaisee kihlausilmoituksen, annetaan sen elää,” hän kuittasi.

Ja niin kävi, että vilpillinen kepponen alkoi viedä heitä mukanaan. Sellainen, jonka käsikirjoitukseen kumpikaan ei ollut aiemmin tarttunut. Elis, juutalaisperheestä ja aiemmin varauksellinen seka-avioliittojen suhteen, joutui kohtaamaan suvun kiivaat reaktiot. Mutta Seela pysyi rinnalla – seisahtamatta, tuntematta horjahdusta.

Lontoo, linnunlaulu ja lopullinen päätös

Kesän tullen Seela pakkasi laukkunsa ja lensi Lontooseen. Ehkä hän pakeni hälinää, ehkä etsi oman elämänsä käsikirjoitukseen uusia rivejä. Mutta vaikka välimatka kasvoi, yhteys Elis Sellaan ei kadonnut. Se vaihtoi vain muotoa – käsinkirjoitetuiksi kirjeiksi, joita vaihdettiin ahkerasti yli Pohjanmeren.

Ja sitten tuli elokuinen päivä, 13.8.1962. Aurinko lämmitti Helsingin katuja ja Seela Virtanen sai uuden sukunimen. Seela Sella. Ilmoitus, joka ei alkuun ollut edes totta, sai heidät astumaan virallisesti yhteiseen tarinaan.

Kuka sitten tämän kaiken sai aikaan? Ilmoitusta jättänyt anonyymi on yhä mysteeri. Seela on elämässään epäillyt muun muassa:

• työkavereita
• kollegojaan
• oma lankomiehensä Theo Sella – charmantti veijari, joka sopisi suoraan Poirot’n listalle

Rakkaus, jonka saa keikkaan parhaat väreet

Uudessa elämäkerrassaan Sellasta (Otava) Seela muistelee tätä kaikkea hymyillen ja hieman silmiään pyöritellen. Tarina ei ole vain nostalginen pala teatterihistoriaa – se on muistutus siitä, että joskus satunnaiset tapahtumat tuovat parhaat juonenkäänteet.

Seela oli nuori nainen, joka ei kuuna päivänä aikonut ottaa nimeä, josta tuli legenda. Mutta niin vain kävi. Yhden ilmoituksen ansiosta Seela Sellasta tuli Seela Sella. Kuin kohtalo olisi kuiskannut: ”Sinä tarvitset tämän nimen.” Eikä Seela kyennyt kieltämään – eikä halunnutkaan.

Nyt, 88-vuotiaana, hän naurahtaa ajatukselle. Rakkaus ei tule sääntölistan tai suunnitelman mukaan. Joskus se saa alkunsa kepposesta, joka päätyykin elämäsi tärkeimmäksi hetkeksi.

Ja jos siellä ruutujen toisella puolella juuri nyt joku jaksaa enää väsynein sormin selailla Tinderia tai tarkistaa, onko aamun viestisi luettu tai ei — ehkä ota tämä muistutuksena: joskus paras match onkin se, josta joku muu tekee ensin numeron.

Ja ei, Seela ei koskaan perunut sitä ilmoitusta. Ja hyvä niin. Elämässä — ihan kuin lavalla — suurimmat suosionosoitukset tulevat siitä, kun uskaltaa tarttua hetkeen, jonka käsikirjoitus meni hieman pieleen.

— Ilona Vainio
Journalisti, joka kaipaa romantiikkaa arjen keskelle ja pitää parhaiden rakkaustarinoiden salaisuutena pientä kaaosta.