Erika Vikman valloittaa Euroviisut myrskyn keskellä – Diskokuningattaren matka Baseliin ei sujunut ilman draamaa

Jos Suomen tämän kevään Euroviisusankari olisi elokuvahahmo, hänen tarinastaan ei puuttuisi dramatiikkaa. Siellä se Erika Vikman, meidän kimaltava diskokuningattaremme, seisoo keskellä myrskyä – niin lavalla kuin lentoyhtiön aikataulukaaoksessa. Matka kohti Euroviisujen kisakaupunkia Baselia ei ole ollut mikään suora lento. Kirjaimellisesti.

Kaikki alkoi lauantaina, kun Finnair pudotti pommin: sadat maanantain lennot peruttiin. Paniikkia fanien keskuudessa, takaiskuja aikatauluihin… ja mahdollisuus siihen, että Suomen viisutoiveet jäisivät lentokonehallin laitaan.

Mutta Erika Vikman ei ole nainen, joka antaa polkupyörän renkaan puhkeamisen – tai lentoperuutusten – pysäyttää itseään. Ei suinkaan. Hän tarttui välittömästi siihen modernin draamakuningattaren tehokkaimpaan aseeseen: Instagramiin.

”Hei Finnair, jos nyt pakko perua lentoja, niin eikö sitä Sveitsin konetta voisi jättää vielä? Olis aika tärkeä meno.”

Ja usko tai älä – viesti meni perille. Sunnuntaiaamuksi järjestyi uusi lento. Erika pääsi matkaan, korkkarit edellä, katse jo tiiviisti Baselin valokiiloissa.

Se olikin tärkeä liike, sillä tiistaina pitäisi jo astella sisään kisahallin harjoituksiin ja antaa Iso hetki kappaleella Ich komme – joka ei muuten suinkaan tarkoita ”anteeksi, että vaivaan”, vaan pikemminkin ”nyt minä tulen, ja koko lava on minun”.

Draamaa ja tähtipölyä

Ehkä juuri tämä pieni kaaos tekee Euroviisuista niin rakastettavia – niissä on draamaa, twistejä ja yllätyksiä enemmän kuin jossain kesäteatterin ensi-illassa. Toiset taistelevat mikrofonin volyymin kanssa, toiset lentoyhtiöitä vastaan. Erika – hän veti tämän kaikkein suomalaisimmin keinoin: kohteliaasti, jämptisti ja ripauksella huumoria. Ja voitti.

Mutta matka on vasta alussa. Seuraava pysäkki: semifinaali 15. toukokuuta. Ja miten sitä voisi kuvailla? No, jos historiaan on luottaminen, niin hieman hankala matka kohti viisulavaa on enemmänkin hyvä enne kuin häiriömerkki.

Muistetaanpa:

• Loreen, jonka varvasveri vuosi ennen voittoa.
• Dana International, jonka ikoninen mekko oli liian iso lavalle.
• Ja nyt – Erika, joka selätti Finnairin.

*Ich komme* – enemmän kuin laulu

Ich komme ei ole mikään sovinnainen iskelmä – vaan leikkisä, rohkea, flirttailevalla piikikkyydellä kuorrutettu kappale, joka ammentaa niin Saksan kabareeperinteistä kuin euroviisujen synnynnäisestä draamakammosta. Se sanoo: ”Tässä olen, älä vilkaise vain – katso kunnolla.”

Ja Erika jos kuka osaa kertoa tarinan, laulamalla tai muuten.

Basel, valmistaudu

Basel, valmistaudu. Suomi tulee – eikä tule hiljaa nurkan takaa, vaan strobovaloissa, korkkareissa ja kurveissa, jotka kertovat: tämä ilta on meidän. Ja jos kaikki sujuu kuten pitää, tämä saattaa olla se vuosi, jolloin Suomi ei vain saavu paikalle – vaan valloittaa koko shown.

Me muut? Me seuraamme mukana, silmät suurina, sydän vähän sykkyrällä. Ja toivomme, että tämä tarina päättyy juuri niin upeasti kuin se on alkanut: dramatiikalla, tahdonvoimalla ja hieman tähtipölyllä.