Olga Temonen sai uuden jalan tuekseen ja astuu eteenpäin toivon ja sinnikkyyden voimin
Olga Temonen ei ole koskaan ollut sellainen, joka piiloutuisi, kun elämä käy raskaaksi. Päinvastoin – näyttelijänä, kirjailijana ja entisenä tv-kasvona tunnettu Temonen on viime vuosina näyttänyt suomalaisille, mitä tarkoittaa sinnitellä – ei kiiltävien punaisien mattojen päällä, vaan sairaalahuoneiden vihreillä lattioilla.
Nyt Olga on kertonut seuraavasta luvusta tarinassaan: hän on saanut jalan tueksi ortoosin. Se voi kuulostaa pieneltä jutulta, mutta on kaikkea muuta.
Ortoosi – enemmän kuin apuväline
Ennen kuin totuus selvisi, moni säikähti. Instagramin puolella Olga kertoi hakevansa itselleen ”uutta jalkaa”, ja viesti sai välittömästi kysymään: oliko edessä amputaatio? Proteesi? Jokin vielä vakavampi käänne?
Todellisuus oli toisenlainen – ja samalla jotenkin vielä vahvempi. Olga ei ollut menettämässä jalkaansa. Hän haki ortoosia: tukea, joka estää hänen jalkaansa lyyhistymästä ja auttaa häntä pysymään liikkeessä.
Tämä polveen asti ulottuva tuki tekee työtä, jonka sairaus – neljännen asteen hoitamaton aivosyöpä, gliooma – on tehnyt keholle liian vaikeaksi.
Tahto ei taivu sairauden edessä
Eikä uusi varuste ole vain lääketieteellinen apuväline. Se on muistutus siitä, ettei sairaus voi viedä kaikkea. Se voi heikentää kehoa, mutta se ei vie:
- tahtoa
- persoonallisuutta
- elämänhalua
Olga Temonen seisoo yhä – kirjaimellisesti ja vertauskuvallisesti.
Hänessä on jotain siitä jääräpäisestä sinnikkyydestä, jota Hollywoodin vanhat tähdet, kuten Lauren Bacall ja Bette Davis, huokuivat. Mutta siellä missä Bacall poltti savukkeitaan sumuisissa saluunoissa, Olga kamppailee hiljaisemmissa käytävissä – sairaalan valkoisissa huoneissa, arjen keskellä – silti yhtä päättäväisenä.
Huumorin ja toivon sävyttämä matka
Ehkä kaikkein vaikuttavinta on se, että Olga tuo näihin säröisiin päiviin huumoria. Hän puhuu ”köngertävästä jalastaan” sellaisella itseironialla, että huomaa väkisinkin hymyilevänsä mukana.
Tässä ei ole kysymys marttyyriudesta eikä säälillä ratsastamisesta – vaan rehellisestä, rohkeasta yrityksestä elää täysillä, keskeneräisenä ja hauraana.
Askel kerrallaan eteenpäin
Olga ei esitä voittamatonta, mutta ei myöskään koskaan anna periksi. Hän on kuin Tennessee Williamsin vahvat, ristiriitaiset hahmot – paitsi että hän ei elä valheessa. Hän tietää tarkalleen, missä seisoo. Ja nyt, uuden ortoosinsa tuella, hän astuu eteenpäin, askel kerrallaan.
Se elämä, joka häntä odottaa, ei ole kiiltokuvamainen eikä siististi paketoitu. Se on:
- arpeutunut
- rehellinen
- todellinen
Ja juuri siksi se on niin uskomattoman kaunis.
Me kaikki horjumme – ja jatkamme
Kun katsoo Olgan matkaa, on vaikea olla näkemättä heijastusta meistä kaikista – siitä, kuinka mekin, joskus horjuen, jatkamme kulkuamme eteenpäin.
