Anniina Valtosen äänen menetys koskettaa – Puoli seitsemän -juontajan hiljainen jäähyväinen tv-katsojille
Joskus elämä kirjoittaa kaikkein vaikuttavimmat juonikäänteet. Näin kävi Anniina Valtoselle, jonka ääni – sekä konkreettisesti että symbolisesti – on ollut osa suomalaisten arki-iltoja vuosien ajan. Hiljaisuuden hetki osui juuri siihen kohtaan, jolloin edes hyvästit eivät enää kuuluneet ääneen.
Ääni katosi, mutta ei läsnäolo
Valtoselle kevään flunssakierre koitui kirjaimelliseksi hiljaisuudeksi. Ensiksi sairastui lapsi, sitten puoliso ja lopulta hän itse. Kurkunpääntulehdus vei äänen eikä edes mikrofoni pystynyt sitä pelastamaan. Instagramissa Valtonen kuvaili tilannetta tyyliinsä sopivalla tavalla – hymyllä sävytettynä, mutta rehellisesti hengästyneenä. Ei ollut kyse vappujuhlinnan jälkiseurauksista, vaan siitä arjen todellisesta peruskaavasta, jonka moni tunnistaa.
Viimeinen lähetys, joka jäi sanomatta
Symboliikka tuntuu lähes käsikirjoitetulta: samalle ajanjaksolle osui myös Valtosen matkan loppu Puoli seitsemän -ohjelmassa. Yleisradio ilmoitti, että perjantain lähetykset päättyvät – ja samalla Valtosen vakijuontajan rooli päättyy. Äänen katoaminen juuri ennen viimeisiä jaksoja tuntuu melkein kohtalon oikulta. Kuin hiljaisuus olisi käsikirjoittajien hienovarainen päätösnumeroinen piste.
Tyylillä hiljaisuudessakin
Torstain lähetyksessä Valtonen ei ollut mukana – hänen tilallaan nähtiin Anni Ihamäki. Pidemmän aikavälin suunnitelmista ei vielä ole tarkempaa tietoa. Itse Valtonen käytti huumoria kertoessaan someyleisölleen viettävänsä ”sallittua mykkäkoulua”. Se oli ele, jossa hiljaisuus kerrottiin sanoitta, mutta viestinä se oli silti selvä.
Muutos, joka tuntuu sydämessä asti
Ylen päätös karsia ohjelmaa on aiheuttanut reaktioita niin katsojissa kuin henkilöstössäkin. Valtonen kuvaili olotilaansa Ilta-Sanomille ristiriitaiseksi ja haikeaksi. Hän jatkaa työtään säätiedottajana, mutta monille muille tilanne merkitsee enemmän epävarmuutta kuin varmuutta. Muutosta on ilmassa – ja se ei aina tuoksu keväältä.
Perjantai, joka jää mieleen
16. toukokuuta ei ole vain yksi ilta ohjelmakalenterissa, vaan erään aikakauden viimeinen luku. Valtosen äänen uskotaan palaavan, mutta vaikka se ei vielä ehtisi mukaan hyvästeihin, hänen merkityksensä ei katoa. Hänen karismansa, lämmin ironiansa ja rauhoittava läsnäolonsa ovat jättäneet pysyvän vaikutuksen – sellaisen, jonka hiljaisuus ei voi pyyhkiä pois.
Mitä jää, kun ääni vaimenee?
Valtosen tarina saa toistaiseksi tauon, mutta ei loppua. Hän on ollut kasvo, joka puhui meille – ja nyt hänen hiljaisuutensa puhuu yhtä paljon. Ehkä enemmänkin. Jos jotain voi tästä tilanteesta oppia, niin sen, kuinka persoonallinen ääni voi kantaa pitkälle – ja kuinka jopa sen poissaolo voi kertoa tarinan, joka koskettaa.
- Hänen läsnäolonsa lohduttaa, vaikka ääni puuttuisi.
- Muutos televisiossa tuntuu myös katsojassa.
- Valtosen vaikutus ei pääty lähetyksen lopputunnariin.
Pysy kuulolla – tai ainakin, kuten Valtonenkin vihjasi: lue rivien välistä.
