Armi Toivanen ja Sari Majamaa uudessa roolissa – Reality-seikkailu on alku uudelle kaudelle
Tässä se tulee – ja varoituksen sana: tämä ei ole mikään perinteinen TV-juttu. Tämä on tarina syväjäästä, comebackista ja kahdesta naisesta, jotka eivät aio jäädä taka-alalle vilkuttamaan, kun maailma vilistää ohi.
Armi Toivanen – Valokiilasta varjoihin
Armi Toivanen on nimi, joka monelle tuo mieleen huumorin, hersyvät sketsihahmot ja Putouksen valokiilassa hohtaneen tähden. Hän nappasi Kultaisen Venlan vuoden naistähdestä vuonna 2013. Mutta mitä tapahtuu, kun roolit hupenevat ja ovet pysyvät kiinni sinulle, joka ennen avasit ne pelkällä läsnäolollasi?
Syntyy hiljaisuus – ei kuitenkaan yksinäinen, vaan hiljaisuus, josta voi ponnahtaa takaisin, jos uskaltaa.
Kylmästä vedestä takaisin valoon
Ja Armi uskaltaa. Ystävänsä, yrittäjä Sari Majamaan kanssa, hän hyppää kirjaimellisesti kylmään veteen – ja siitä suoraan reality-seikkailun polttopisteeseen: Amazing Race Suomiin, kolmannelle tuotantokaudelle.
Tässä ei ole kyse vain kilpajuoksusta halki mantereitten ja tehtävien ratkonnasta. Tässä on kyse:
- elämän seuraavasta näytöksestä
- ehkä viimeisestä mahdollisuudesta kääntää käsikirjoitusta itse
- rohkeudesta tehdä toisin
Vähenevät roolit ja uusi suunta
Armi ei peittele: “Isoja rooleja ei ole tullut, vain pieniä piipahduksia.” Hän kouluttaa nyt nuoria näyttelijöitä Teatterikorkeassa ja antaa yksityistunteja freelancereille. Näyttämön ovet ovat sulkeutuneet, mutta palo ei ole kadonnut.
Nyt siis reality. Ei kevyenä kuriositeettina tai brändin kiillottamisena, vaan:
- rehellisenä yrityksenä löytää uusi suunta
- uuden äänen ja roolin etsimisenä
- muutoksen kannanottona
Valmistautuminen – kuin uusi esitys
Ennen kisaa Armi ja Sari valmistautuvat huolella. Mukana ovat:
- avantouinti
- maitohappobakteerit
- rukousnauha Sarin repussa
Tämä ei ole matka, joka tehdään puolihuolimattomasti. Tämä on matka, joka tehdään koko sydämellä.
Ei jäähyväisiä – vaan uusi alku
Cynikot saattavat kysyä, onko tämä vain viimeinen tanssi ennen poistumista lavalta? Mutta ehkä he eivät ymmärrä. Tämä ei ole jäähyväisnumero. Tämä on suomalainen versio toivonpäällystetystä paluusta: hiljainen mutta päättäväinen, karhea mutta kaunis.
Armin puhe näyttelijöiden työnäkymistä ei ole vain henkilökohtaista harmittelua. Se on:
- kritiikki kulttuurille
- huomautus keikkuvalle arvostusakselille
- ääni hiljaisuudessa, johon kukaan ei vastannut – kunnes nyt
Lopulta – oma näyttämö
Seuraavan kerran, kun näet Armin ja Sarin juoksemassa kenttähikisinä, kartta väärinpäin kädessä ja taksia metsästäen, muista: kyse ei ole vain hauskasta kilpailusta.
Kyse on siitä, mitä tapahtuu, kun nainen, joka ei enää pääse lavalle, tekee uuden sellaisen itse. Realityssä, ehkä – mutta todellisuudessa, ehdottomasti.
Tämä on kaksikon yhteinen näyttämö, jossa ei enää odoteta vuoroa vaan otetaan se itse. Ja jos maailma muistaa vilauttaa heille valoa vielä yhden kerran, se ei ole tähdenlento – se on uusi kausi.
Teksti: Leena Saarikoski
Viihdetoimittaja, jonka kynä leikkaa kuin kamera zoomissa.
