Itävallan JJ villitsi Euroviisuissa – suomalaiset jakautuivat kahteen leiriin

Itävallan JJ villitsi Euroviisuissa – suomalaiset jakautuivat kahteen leiriin

Jos Euroviisut olisivat oopperan ja drag show’n hurmoksellinen risteytys, Itävallan JJ olisi se dramaattinen päähenkilö, joka soi korkeimmalta nuotilta, särkee lasisen kattoikkunan – ja samalla jakaa yleisön kahtia kuin uunilämmitetty juustokakku.

Itävallan tämän vuoden edustaja, oikealta nimeltään Johannes Pietsch, asteli lavalle tyylikkäässä mustavalkoisessa asukokonaisuudessa ja esitti kappaleensa ”Wasted Love” niin sydänverellä ja falsetilla, että kotikatsomoissa suomalaiset joko kiljuivat ihastuksesta tai hieroivat päätään epäuskosta.

Kuka on JJ?

Ei pelkästään artisti – hän on ilmiö.

Ja kuten voimakas ilmiö yleensä, hän sai suomalaisyleisön tuntemaan laidasta laitaan. Osa katsojista ihasteli hänen uskomattoman korkean lauluäänensä hallintaa, kun taas toiset kaivoivat glitterinsä esiin ja kaipasivat takaisin kasariviisujen kimallukseen.

  • “Ei saatana, mutta upeasti vetää.” – kommentti Jodelissa kiteytti monen tunteen: hämmennys ja ihailu yhtä aikaa.
  • “Booooring, tylsää.” – toisten mielestä JJ:n hillitty estetiikka ei sopinut Euroviisujen discofantasiaan.

Ääni, joka jakaa kansan

JJ:n lauluääni muistuttaa musiikillista kuumailmapalloa: se kohoaa taivaalle, herättää pyörtymisen tunteen ja mietityttää, onko kyse edelleen popista vai jo melkein kevytoopperasta. Toisille hän on elämys, toisille oopperakurssi, jota ei koskaan tilattu.

Pelko ja toivo – Suomi katsoo Erikan suuntaan

Suurin tunne ei kuitenkaan ole viha tai rakkaus JJ:tä kohtaan – vaan pelko. Kommentit kuten “Jos tää voittaa, mä itken” heijastavat suomalaisten toivoa Erika Vikmanin puolesta. Hän on tällä hetkellä ylväs neonvalo, joka kantaa kansan toiveita – myrskynkestävä sankari lateksipuvussa.

Show vai statement?

JJ:n esitys ei ole vain musiikkia – se on kuin psykologinen koe. Mustavalkoinen maailma, joka herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Onko se performanssitaidetta? Kannanotto? Vai visuaalinen powerpoint-esitys lavaversiossa? Yleisö ei tiedä – ja juuri siksi se ei lakkaa puhumasta siitä.

Eräs Jodel-kommentti kiteytti tunnelman:
Tuntuu, että tämä tulee voittamaan, vaikkei kukaan oikeasti jaksaisi kuunnella tätä biisiä vapaa-ajallaan.

JJ ja Erika – vastinparit

JJ ja Erika muistuttavat toisiaan siinä, että he ovat ääripäitä – vastakohdat, jotka tekevät Euroviisuista jännittävän spektaakkelin:

  1. JJ: hillitty, mustavalkoinen, mystinen.
  2. Erika: värikäs, räiskyvä, julkea.

Sydän valitsee Erikan, mutta pelko kuiskaa JJ:n nimeä.

Yhteenveto: Ei pelkkää musiikkia

”Wasted Love” ei ole vain kappale – se on tunnekokemus. Se hämmentää, herättää keskustelua ja pakottaa miettimään, mitä Euroviisut oikein ovat. Ne eivät ole vain laulukilpailu – vaan kulttuurinen ilmiö, joka elää ja hengittää yleisön tunteista.

Lopullinen voittaja ei ole vielä selvillä. Oli se sitten JJ:n hypnoottinen balladi tai Erika Vikmanin sähköinen manifesti – yksi asia on varma:

Euroviisut elävät edelleen – ja Pauhaavat Jodelissa pitkään senkin jälkeen, kun viimeinen konfetti on laskeutunut.