Jari Sillanpään konserttien peruutukset herättävät kysymyksiä uran tulevaisuudesta
Kevät Suomessa toi muutoksia sekä säähän että tunnetiloihin. Samaan aikaan, kun maa pyrki sulamaan kylmästä otteestaan, Jari Sillanpään ura alkoi näyttää hiipumisen merkkejä. Toukokuu toi mukanaan peruutusuutisia: Mikkelin ja Rauman konsertit on peruttu, tällä kertaa taloudellisista syistä. Mutta pintaa raaputtamalla monet näkevät syvemmällä soivan aivan toisen sävelen.
Instagram-julkaisu kertoo enemmän kuin sanat
“Päätös ei ollut helppo,” toteaa Sillanpää Instagramissa. Se ei ole yllätys, sillä takana ovat vuodet, jotka ovat olleet kaikkea muuta kuin helppoja. Mediassa ei enää keskitytä hänen levymyynteihinsä tai voittoihinsa Tangomarkkinoilla, vaan sen sijaan esiin nousee:
- Oikeussalikuvia
- Huume- ja rattijuopumuskohuja
- Vaikeasti käsiteltäviä keskustelunaiheita
Kerran hän oli suomalaisen iskelmätaivaan kirkkaimpia tähtiä, jonka karisma täytti salit. Nyt hiljaisuus lavan takana on kuuluvampi kuin mikään encore.
Taloudelliset syyt – vai sittenkin peili kansan tunteista?
Virallinen tiedote viittaa peruutusten syyksi kasvaneisiin kustannuksiin:
- Livebändin palkat
- Tekninen tuotanto
- Logistiikka ja markkinointi
Nämä ovat kiistatta keikkailun arkipäivää, mutta showbisneksessä numerot ovat usein vertauskuvia. Ne heijastavat yleisön kiinnostusta, halua nähdä artisti ja uskoa siihen, mitä lavalla esitetään. Ja juuri tässä on ongelman ydin: kuinka moni enää haluaa nähdä Jari Sillanpään?
Juhlakiertue vai muistotilaisuus?
”30 vuotta estradilla” – nimi kiertueelle, joka alkujaan herätti toiveita juhlatunnelmasta. Mutta toistaiseksi se on vaikuttanut enemmänkin uran haikealta yhteenvetotilaisuudelta kuin voitokkaalta kavalkaadilta. Muutamia paikkakuntia on vielä listalla:
- Hyvinkää
- Kouvola
- Helsinki
- Äänekoski
Kysymys kuitenkin kuuluu: riittääkö se?
Kriisin ja toivon välissä
Sillanpään tarina on kuin moderni versio vanhoista tähdenlennon legendoista. Hän ei ole ainoa, jonka ura on kohdannut jyrkän mutkan. Vertaukset Judy Garlandiin tai Whitney Houstoniin eivät ole tuulesta temmattuja – menestystä, mutta myös haavoittuvuutta.
Silti, toisin kuin moni muu, Jari ei ole vielä kirjoittanut viimeistä näytöstään. Hänessä voi vielä olla se kipinä, joka sytyttää lavavalot uudelleen – jos yleisö antaa siihen mahdollisuuden.
Encore vai jäähyväiset?
Juuri nyt estradin reunalla on hiljaista. Mikrofonit ovat äänettömiä ja yleisö epävarma. Menneisyyttä ei voi pyyhkiä pois, mutta kysymys kuuluu: voiko sitä antaa anteeksi?
Ja ehkä tärkein kysymys kaikista leijuu edelleen ilmassa, ilman vastausta: onko Jari Sillanpäälle vielä tilaa suomalaisen estradin kirkkaimmalla lavalla – vai jäikö se viimeinen laulu laulamatta jo kauan sitten?
