Jokela ja Saarinen jättävät jäähyväiset NRJ-aamulle – suomalaisen radiokulttuurin aikakausi päättyy
Jos suomalainen aamu olisi radio-ohjelma, se olisi ollut Jokela & Saarinen – ja nyt se on virallisesti ohi. Piste. Tai ehkä ennemmin: kolme pistettä ja sydäntäsärkevä viilto vanhaan rutiiniin.
Kun Niko Saarinen ja Julianna Jokela ilmoittivat, että heidän suosittu NRJ-aamushow’nsa sammuu 16. toukokuuta, monella levisi kasvoille epäusko. Ei syntynyt suurta kohua tai mediadraamaa – vain hiljaisia päivityksiä, kommenttien “eiii!” ja tunne, että jotakin tärkeää päättyy.
He eivät olleet vain radioääniä. He olivat:
- herätyskello keskellä kiireistä arkea
- ensimmäinen nauru ennen aamupalaa
- sarkastinen pelastus maanantaiaamussa
Yli kolmen vuoden ajan tämä kaksikko kehräsi aamuista jotain erityistä. Huumori, itselle nauraminen, ja arkisten aiheiden rehellisyys sitoi heidät kuuntelijoihinsa tavalla, jota on vaikea korvata. Mutta kaikki aikainen herääminen jättää jälkensä – niin myös radiojuontajille.
“Tämä oli odotettavissa”
Jodel ja sosiaalinen media eivät pettyneet – ei räjähdyksiä, vaan analyysejä:
- ”Tämä oli odotettavissa.”
- ”Ehkä on aika antaa tilaa uudelle.”
- ”Tämä tuntuu enemmän luonnolliselta päätökseltä kuin pakolta.”
NRJ ei jätä kuulijoita täysin yksin. Veronica Verho ottaa ohjat kuukaudeksi. Kyllä, juuri se Veronica, joka ei esittelyjä kaipaa. Mutta yksi tosiasia jää: Jokelan ja Saarisen jättämät saappaat ovat isot – ja trendikkäät.
Kun mikki suljetaan oikeaan aikaan
Niko Saarinen sanoi jäähyväisnauhallaan sanat, jotka jäivät monen mieleen:
”120 % lasissa tehtiin, mutta sitten kun tulee se umpikuja… on rohkeutta sulkea mikki.”
Tämä ei ollut katkera päätös. Se oli lempeä päästämisen teko. Kuten teatterissa – on kaunista poistua lavalta, ennen kuin valot käyvät liian kirkkaiksi tai aplodit vaimenevat.
Seitsemän vuoden matka
Jokelan julkaisu Instagramissa oli lämmin kirje matkasta – kiitollinen, haikea ja ylpeä. Seitsemän vuotta:
- ajatuksia
- epävarmuutta
- nousuja
- naurua
Ja nyt tuli viimeinen kappale.
“Toivottavasti se tuli omasta halusta”
Fanien reaktiot olivat täynnä tunnetta. Kommenteissa toistui kaiku menetyksestä, mutta mukana kulki myös toiveikkuus:
- “Tää on niin surullinen uutinen.”
- “Toivottavasti tämä avaa oven parempaan duuniin.”
Moni uskoi, että tämä ei ole loppu, vaan alku jollekin suuremmalle.
Niko Saarinen ei katoa
Vaikka ohjelma loppui, Niko Saarista ei ole syytä unohtaa. Hänet on palkittu kolmena peräkkäisenä vuonna vuoden radiojuontajaksi – saavutus, johon ei ole yltänyt kukaan muu sitten Jaajo Linnonmaan.
Saarisessa yhdistyvät huumori ja haavoittuvuus. Hän on juontaja, joka voi saada sinut:
- nauramaan ääneen
- itkemään kesken työmatkan
- tuntemaan olevasi ymmärretty, jopa aikaisin aamulla
Ehkä juuri siksi häntä rakastetaan.
Luku, johon palataan
Tämän ohjelman päätös ei ollut vain uutinen – se oli luku suomalaisen radiokulttuurin kirjassa. Sellainen, johon palataan – ehkä kymmenen vuoden päästä, kun äänite klikkaa käyntiin ja joku hymyilee haikeasti.
Jokela ja Saarinen loivat aamuun harvinaisen rytmin. Nyt mikit ovat kiinni, mutta kaiku jää. Missä ikinä kuljettekaan, toivottavasti siellä on hyvä akustiikka. Koska uskomme: seuraava esitys on vasta alkamassa.
