The Last of Us Joel kuolee ja maailma murtuu sydäntäsärkevän jakson jälkeen
Aina silloin tällöin tulee vastaan sarja, joka ei tyydy vain kulkemaan ohi — se pysäyttää, iskee sydämeen ja jättää haavan. HBO:n The Last of Us teki juuri niin, ja sen kylmäävä isku tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Hetki, jota kukaan ei halunnut kohdata
Kaikki muuttui toisen kauden toisessa jaksossa. Yksi kaikkien suosikeista, Pedro Pascalin herkkä ja ristiriitainen Joel, kuoli. Kuoli tavalla, joka ei jättänyt mahdollisuutta epäilylle. Ja meidän kaikkien sydämemme särkyi yhtä aikaa.
Internet räjähti tunteista. Yhdet huusivat kivusta, toiset yrittivät kääntää kyyneleet nauruksi:
- Jodel täyttyi sydänsuruista
- X (entinen Twitter) lainehti epäuskoa
- Meemet kertoivat, mitä sanat eivät voineet
”En tilannut tätä!” huusi yksi vitsailija — ja tiivisti samalla kollektiivisen tuskamme yhteen lauseeseen.
Ei shokki shokin vuoksi
Joelin kuolema ei ollut halpa temppu. Se oli uskollinen alkulähteelleen: alkuperäisen pelin tarinalle. The Last of Us rakentuu tragedian varaan kuin antiikin draamat ikään; siellä missä rakastat eniten, siellä myös menetät kivuliaimmin.
Tämä on tarina, joka tietoisesti jättää meidät puolustuskyvyttömiksi. Mitä enemmän kiinnyt, sitä kovempi isku — eikä maailmassa, jossa toivo on harvinaista, rakkaus jää koskaan rankaisematta.
Abby: hahmo, joka muutti kaiken
Ja sitten astui kuvaan Abby. Ei vain Joelin tappaja, vaan portaali moraalisen harmauden maailmaan, jossa kukaan ei ole täysin hyvä tai paha. Näyttelijä Kaitlyn Dennerin mukaan Abby on tasapainon ruumiillistuma: viha ja haavoittuvuus samassa paketissa.
Se teki hänestä katsojille lähes sietämättömän hahmon. Ei siksi, että hän olisi ollut yksiselitteisesti julma — vaan siksi, että hänen inhimillisyyteensä oli pakko katsoa suoraan.
Miksi juuri tämä kuolema koski niin syvältä?
Yksi syy löytyy tietenkin Pedro Pascalista. Viime vuosina hänestä on muotoutunut koko netin isähahmo, jonka roolit Mandalorianissa, Game of Thronesissa ja Narcosissa ovat nostaneet suojelijan arkkityypiksi:
- Hän suojelee Grogu’ta Mandalorianissa
- Hän taisteli Oberyn Martellina oikeuden puolesta
- Hän metsästi huumekartelleja Javier Peñana
Ja nyt, jälleen, hänen suojelunsa maksoi hänelle hengen — aivan liian aikaisin.
Murrettu sydän — ja sen tarkoitus
The Last of Us ei tyydy näyttämään kuolemaa; se pakottaa meidät tuntemaan sen. Ei ole orkesteria heläyttämässä surusäveltä, ei kauniisti koreografioitua horjahdusta kohti kuolemaa. 2020-luvun tarinat tulevat suoraan kohti, paljastavat kaiken ja jättävät meidät keräämään sirpaleet itse.
Hyvä tragedia, kuten The Last of Us, ei yritä lohduttaa. Se repii esiin tunteet, joita emme aina haluaisi kohdata, ja jättää meidät niihin. Se pakottaa ymmärtämään, että rakkauskaan ei aina pelasta — ja juuri siksi se on kaikkein arvokkainta.
Ei siis ihme, että maailma pysähtyi, pidätti hengitystään — ja itki yhdessä.
Kirjoittanut:
Aino Salonen – viihteen, draaman ja kulttuurigossippien ikuinen rakastaja. Jos Hollywoodissa kuiskaillaan, Aino kuulee sen.
