Ziferblat tuo toivon ja mystiikan Euroviisuihin – Ukrainan musta hevonen hurmaa myös suomalaiset

Syvällä Kiovan elokuvastudion kellarissa kaikuvat kellot ja rummut kuin merkkinä jostain suuresta alkavasta. Dovtshenkon studioiden uumenissa valmistautuu ukrainalainen yhtye Ziferblat, joka on valmis hurmaamaan Euroopan – ja ehkä myös suomalaisyleisön.

Ziferblat ei ole tavallinen yhtye, eikä heidän valmistautumisensa ole perinteinen kisaesitys. Kolmikko – veljekset Valentyn ja Danijil Leshtshynskyi sekä rumpali Fedir Hodakov – kantavat mukanaan maan historian kaikuja, toivoa, melankoliaa ja voimaa. Heidän Euroviisukappaleensa “Bird of Pray” on enemmän kuin laulu – se on rukous, joka kutsuu kuulijansa mukaan taisteluun ja toipumiseen.

Kellotaulusta kohti mystiikkaa

Yhtyeen nimi, Ziferblat, tarkoittaa saksan kielessä kellotaulua, mutta sen voisi aivan hyvin nähdä myös viehättävänä kirpparikahvilana jossain Euroopan kolkassa. Ironisesti, yhtye ei ole lähelläkään vanhentunutta. Heidän show’nsa on sekoitus:

• 70-luvun boheemia kukkaisuutta
• futuristista salaperäisyyttä
• huippumuotia – suunnittelija pidetään salassa

Ziferblatin esiintyminen muistuttaa jostain David Bowien unesta, jossa sähkö, savuverhot ja mystinen visuaalisuus törmäävät sykkivään rytmiin.

Kohtaaminen suomalaisen kilpailun kanssa

Keskustelu kilpailusta saa Ziferblatin väreilemään lisäjännityksestä, varsinkin kun puhe siirtyy suomalaiseen tähtiin. Erityisesti Erika Vikman kirvoittaa reaktion:

“Se on kuin Madonna 80-luvulla!” veljekset julistavat silmät hehkuen. Valentyn lisää: “Erika voi voittaa,” aivan kuin se olisi jo päätetty korkeammalla taholla.

Danijil tuo esiin toisen suomalaisen ehdokkaan, vitsiduon KAJ:n ja heidän kappaleensa “Bara Bada Bastu”, mutta suhtautuu varovaisesti:

“He on… vitsilaulu,” hän pohtii. “En muista, milloin vitsibiisi olisi oikeasti voittanut.”

On totta, että huumorimusiikki on aina riskipeliä. Se voi joko räjäyttää pankin – kuten Verka Serduchka – tai hukkua alkumetreillä.

Viisujen ydinsanoma

Samaan aikaan Ziferblat valmistautuu suureen hetkeensä. Esitystekniikka viimeistellään, lavasteet viritetään, ja tunnelma tihenee:

• sumuverhoa viritetään
• asuvaihdot sujuvat kuin hengityksen tahdissa
• lavalle haetaan täydellistä sähköä ja rytmiä

Kaiken keskellä yhtye ei unohda Suomea:

“Antakaa meille kymmenen pistettä,” veljekset pyytävät. Ei kahdentoista, sen he uskovat menevän Erikan suuntaan. Mutta kymppi Suomelta merkitsisi paljon. “Me näemme teidät,” se sanoisi.

Viisukevään mysteeri

Euroviisujen ydin on juuri tässä: glitter, draama ja yllätykset. Jokainen kappale kertoo tarinan kansakunnasta, ja jokainen esiintyjä pyrkii jättämään jäljen kollektiiviseen muistoon.

Erika on kiistämättä superstara-ainesta, KAJ leikittelee camp-huumorin ilotulituksella – mutta Ziferblat saattaa olla se yllättävä voima, joka uudistaa show’n ja avaa uudenlaisen viisuluukun Eurooppaan.

Viisukevät on vasta alussa. Vielä on monta iltaa, joihin voi varata kuoharilasin ja valot sammuttaa – ja antaa draaman puhua.

– Sanni Koivulaakso, viihdetoimittaja ja viisufanaatikko