Tapani Kansan ja Nina af Enehjelmin ikuinen rakkaustarina – viimeiset sanat, jotka jäivät kaikumaan
Tapani Kansa oli mies, joka laulullaan sai kokonaisen kansan huokailemaan rakkauden kaipuusta. Hänen tulkintansa olivat täynnä tunnetta, ja monille hänen äänensä oli osa elämän suurimpia hetkiä – häitä, eroja ja haikeita sunnuntai-iltoja. Mutta hänen oma suurin rakkaustarinansa ei ollut hittikappale, vaan jotain paljon syvempää ja henkilökohtaisempaa. Se kesti 44 vuotta, ja sen keskiössä oli yksi nainen: Nina af Enehjelm.
Nyt tuo tarina on tullut päätökseensä. Tapani Kansa menehtyi yllättäen 75-vuotiaana Kymenlaakson keskussairaalassa 25. maaliskuuta 2025. Mutta aivan loppuun asti hänen ajatuksensa olivat täynnä rakkautta – ja yksi hänen viimeisistä viesteistään kertoo enemmän kuin tuhat laulunsanoitusta:
”Se on sitten kotiin huomenna. Olisi niin ihanaa, jos saisin sinusta seuraa.”
Huominen ei kuitenkaan koskaan tullut.
Rakkaus, Joka Kesti Kaiken
Tapani ja Nina eivät olleet perinteinen pariskunta. Heidän suhteensa ei ollut yhtä jaettua osoitetta tai tavanomaista arkea. Se oli jotain harvinaista – sellaista, mitä näkee enemmän vanhoissa elokuvissa kuin nykyajan parisuhdetarinoissa. Heidän rakkautensa oli kuin Katherine Hepburnin ja Spencer Tracyn kiistelty mutta kiistaton side: itsenäistä, mutta järkkymätöntä.
Nina asui pitkään Tukholmassa, Tapani taas Espoossa. Kun hän viisi vuotta sitten muutti takaisin lapsuutensa Kotkaan, välimatka ei tehnyt säröä yhteyteen. Päivittäiset puhelut pitivät rakkauden elossa.
”Rakkaus on elämän suola vai sanoisiko kermavaahto,” Tapani kuvaili tunteitaan vielä kaksi vuotta sitten. Ja sellaisena se myös pysyi – kevyenä, raikkaana, ilman turhia painolasteja.
Viimeinen Kuva, Viimeiset Sanat
Viimeinen valokuva Tapanista ja Ninasta on nyt enemmän kuin pelkkä otos kahdesta ihmisestä. Se on pysäytetty hetki, muistutus vuosikymmenten mittaisesta rakkaudesta, jossa kaikki tuli sanottua ajallaan.
Mutta tärkeämmiksi kuin kuvat jäivät sanat, jotka hän vielä ehti sanoa.
”Olen niin valtavan onnellinen pelkästään ajatellessani sinua, rakkaani. En mahda mitään, olet koko ajan mielessäni.”
On jotain lähes kohtalonomaista siinä, miten kauniisti jotkut ihmiset osaavat lähteä – kuin tietäen, että jokainen sana voi olla heidän viimeisensä.
Elämää Rakkauden Sävelin
Suomalaisille Tapani Kansa oli suuri tähti, laulaja, jonka ääni täytti konserttisalit. Mutta kun estradit hiljenivät, hänen elämänsä sai uudenlaisen sävelen. Hän lopetti keikkailun, ja Nina kertoo, kuinka se toi jotain erityistä mukanaan.
”Se oli puhdas ja rakkaudellinen yhteys, ei ollut mitään paineita. Se oli vapautunutta ja iloista.”
Tapani Kansan viimeiset päivät kuluivat rakkauden ajatuksissa. Hän odotti kotiinpaluuta, mutta kohtalo päätti toisin. Lopulta jäljelle jäi kuitenkin jotakin kauniimpaa kuin suru: rakkaus, joka kesti loppuun asti. Ei katkeruutta, ei sanomatta jääneitä asioita – vain vuosikymmenten mittainen yhteys, joka kaikuu edelleen, kuin sävel, joka ei koskaan unohdu.
