Donald Trump raivostui muotokuvastaan – kohu Coloradon Capitolin taiteesta roihahti liekkeihin
Donald Trumpin muotokuva, joka on roikkunut jo vuodesta 2019 Coloradon osavaltion Capitolin seinällä, nousi yllättäen myrskyn silmään – ja tällä kertaa kehykset eivät kestäneet symbolisesti eivätkä käytännöllisesti. Maalaus, joka olisi useimmille poliitikoille kohtelias kunnianosoitus, on Trumpille itsekuvan loukkaus. Hänen reaktionsa on tuttu: täynnä ärtymystä, dramatiikkaa ja someraivoa.
“Täysin surkea maalaus!”
Trump julkaisi suuttumuksensa Truth Social -alustalla, josta on tullut hänen tärkein äänitorvensa sitten Valkoisen talon aikojen. Hän kritisoi sekä omaa muotokuvaansa että taiteilijan tapaa esittää hänet vähemmän mairittelevassa valossa. Vertaus Barack Obaman muotokuvaan lisäsi kierroksia: miksi hänen kilpailijansa esitettiin edukseen, mutta hän itse ei?
Trumpin mukaan kyse ei ole pienestä kauneusvirheestä, vaan hänen arvonsa ja asemansa kyseenalaistamisesta. Hän reagoi asiaan, kuten reagoi niin monasti aiemminkin – henkilökohtaisena loukkauksena ja institutionaalisena epäonnistumisena.
Narsismin oppikirjaesimerkki?
Psykologian professori Dan P. McAdams, joka on kirjoittanut kokonaisen kirjan Trumpin persoonallisuudesta, näkee tämän tapauksen loistavana esimerkkinä Trumpin narsistisista piirteistä.
- Trump ei siedä vähäisintäkään vihjausta epätäydellisyydestä.
- Kritiikki – oli se sanallista tai kuvallista – tulkitaan henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi.
- Muisto loukkauksista jää elämään, eikä niitä unohdeta.
Trump toimi jo presidentin aikana tavalla, jota monet pitivät liioiteltuna: hän ohjeisti kuvakulmia, valon suuntaa ja hiustensa asetusta. Tämä ei ollut normaalia imagon hallintaa, vaan esteettiseksi hiottua vallankäyttöä.
Yksi muotokuva – monta merkitystä
Kuva ei ole vain kuva. Nyky-yhteiskunnassa sillä on lähes enemmän merkitystä kuin sanalla. Kun muotokuva ei vastaa odotuksia, se ei ole vain visuaalinen pettymys – se on uhka narratiiville, jonka henkilö haluaa välittää itsestään.
- Trump haluaa näyttäytyä ajan ja historian suurelle näyttämölle kelpaavana johtajana.
- Hän ei halua olla yksi muiden joukossa, vaan ikoni – sankari, ei tavallinen mies.
- Epäsuotuisa maalaus tuo esiin inhimillisyyttä, jonka hän pyrkii poistamaan julkisuuskuvastaan.
Ja juuri siksi tämä taidekohu resonoi enemmän kuin voisi kuvitella. Meille muille huono kuva on vain kiusallinen hetki, Trumpille se on uhka hänen olemassaolonsa merkitykselle.
Symbolinen loppunäytös
Kenties kaikkein paljastavinta on se, että tämä muotokuva on ollut esillä jo neljä vuotta, ennen kuin siitä tuli ongelma. Ajoitus kertoo, että Trumpin kontrollinhalu ulottuu nyt entistä laajemmalle, etenkin kun hän seisoo jälleen presidenttikilvan kynnyksellä ja samanaikaisesti keskellä oikeusprosesseja.
Lopulta kohu muistuttaa meitä yhdestä perustavasta asiasta: kuva itsestämme on valtaa. Trumpin tapauksessa se on vallankäytön, haurauden ja kunnianhimon sekoitus – ja juuri siksi muotokuva, jonka hän haluaa piiloon, saattaa olla oikeasti kaikkein tarkin muotokuva hänestä.
