Love Island Suomi herättää keskustelua seksismistä – katsojien sympatiat Peppinan puolella
Love Island Suomi on saavuttanut suuren suosion vilkkaalla draamalla, romanttisilla kohtaamisilla ja näyttävällä tuotannollaan. Viidennellä tuotantokaudellaan ohjelma on kuitenkin herättänyt keskustelua aivan toisenlaisista syistä: seksistisestä kielenkäytöstä ja vanhentuneista asenteista, joita osa osallistujista tuo ruudun täydeltä.
Seksismi ei ole viihdettä
Ohjelmassa esiintyneet Peppinaan kohdistuvat loukkaavat kommentit – jotka vaihtelevat ulkonäön arvioimisesta suoraan pilkkaamiseen – muistuttavat monia katsojia kouluaikojen epämiellyttävistä kokemuksista. Se, mikä oli ennen “läpällä heitettyä”, tuntuu nyt yhä useamman mielestä yksinkertaisesti epäasialliselta, etenkin kun se esitetään valtakunnallisessa televisiossa prime time -aikaan.
Erityisesti Joosuan ja Benjaminin kommentit ovat nousseet kohun ytimeen:
- Joosua viittasi Peppinan ruokailutottumuksiin tarkoituksella loukkaavasti.
- Benjaminin rinnat kommentoiva ja “korjaamista” ehdottava huomautus ylitti monien katsojien sietokyvyn.
Vaikka heikommin muotoiltu huumori on ollut osa tosi-tv:n historiaa, nykypäivän yleisö ei hyväksy enää mitä tahansa sisällön nimissä.
“Se oli vain läppä” ei riitä selitykseksi
Kulttuurintutkimuksen professori Tuija Saresmaa muistuttaa, ettei kyse ole yksittäisistä “huonoista vitseistä” vaan ajatusmaailmasta, joka laahaa edelleen menneillä vuosikymmenillä. Hänen mukaansa:
- Kommentit, jotka satuttavat tai nolostuttavat toista toistuvasti, eivät ole enää harmittomia.
- Naisten reaktiot – itku, vaikeneminen tai teennäinen hymy – ovat usein selviytymiskeinoja, ei hyväksyntää.
Näiden kohtien myötä katsojat joutuvat pohtimaan, millainen viihde on hyväksyttävää vuonna 2024.
Reality voi olla peili – tai kaiutin
Love Island toimii paitsi viihdyttäjänä, myös kulttuurillisena kaiuttimena. Se vahvistaa tiettyjä normeja ja vaientaa toisia. Jokainen ruudussa näytetty hetki rakentaa tarinaa, siitä millaista kohtelua niin miehet kuin naiset voivat pitää “normaalina”.
Erityisen hämmentäväksi tilanteen tekee se, että ohjelma tämänkaltaisilla kohtauksillaan normalisoi epäkunnioittavan käytöksen. Katsoja jää miettimään: suodattaako tuotanto jotain pois – vai onko tämä todella hyväksyttävää niiden silmissä, jotka muokkaavat ohjelman sisältöä?
Vastuunkanto ja muutos
Ohjelman vetovoima ei ole tuhoutunut, mutta sen eettinen selkäranka joutuu entistä kovempaan testiin. Katsojien, tuottajien ja kanavan tulisi jokaisen kysyä:
- Pitäisikö kriittisten hetkien näkyä ruudussa lainkaan?
- Mikä viesti välittyy, kun seksistiset kommentit saavat ruutuaikaa ilman seurauksia?
- Haluammeko realityviihteeltä muutakin kuin pintaa ja painetta?
Kulttuuri ei muutu yhdessä yössä, mutta jokainen ohjelma, jokainen tuotantopäätös voi olla askel siihen suuntaan. “Tämä ei ole enää hauskaa” voi olla vahvin lause, jonka katsoja – tai tekijä – voi sanoa ääneen.
Lopuksi
Love Islandin kaltaisella ohjelmalla on voimaa vaikuttaa ja kehittää. Viihteellä on oikeus viihdyttää, mutta ei halventaa. Siksi nykyaikaisessa realityssa rakkauden rinnalla tulee kulkea kunnioitus.
On aika katsoa ruutuun uusilla silmillä – ei vain nähdäkseen kuka rakastuu, vaan myös kuka unohtaa kunnioittaa.
