Tekoäly kutsui valaksi – mitä puhelimen virhe paljastaa kehokuvasta ja yhteiskunnasta
Joskus tekoälyn virhe voi olla enemmän kuin pelkkä tekninen kömmähdys. Niin kävi, kun somevaikuttaja ja podcast-juontaja Veera Bianca huomasi, että hänen iPhonensa yhdisti hakusanan “whale” – valas – hänen omiin kuviinsa. Kuvissa Veera seisoi esimerkiksi uimapuvussa altaan reunalla, eikä missään näkynyt meren nisäkkäitä.
Se, mikä alkoi kepeänä uteliaisuutena kuvahaun parissa, sai nopeasti somekeskustelun roihahtamaan. Veera käänsi tilanteen edukseen julkaisemalla ironiansävyisen Instagram-videon, jossa hän totesi: ”Ja tässä näemme valaan luonnollisessa elinympäristössään.” Reaktiot jakautuivat – osa yleisöstä nauroi mukana, osa järkyttyi, ja osa pysähtyi miettimään tekoälyn taustalla piileviä arvolatauksia.
Peili vai haitallinen ennakkoasenne?
Keskiössä ei ollut enää vain tekoälyn väärintunnistus, vaan kysymys laajemmasta kulttuurisesta ongelmasta. Miksi kone yhdistää valas-hakusanan naiseen, joka ei vastaa median perinteistä kehonormia? Veera asetti peilin koko yhteiskunnalle: jos tekoäly oppii meiltä, mitä se kertoo meistä, kun se suodattaa kehot näin vinoutuneesti?
Tekoäly ei ole tietoinen eikä ilkeä, mutta se heijastaa yhteiskunnan dataa – ja sen arvoja. Jos meidät ympäröivä kulttuuri on täynnä kehokriittisiä asenteita, tallentuu se myös koneiden logiikkaan. Kysymys kuuluukin:
- Kuka opettaa tekoälyä?
- Millaisia kuvia ja sanoja sille syötetään?
- Millaisin silmin kehoja katsotaan – ja luokitellaan?
Veeran vastaus: näkyvyys ja ääni
Veera Bianca on tunnettu rohkeudestaan ja kehopositiivisuudestaan, ja hän ei antanut tämänkään kokemuksen jäädä henkilökohtaiseksi noloudeksi. Hän jakoi sen, puhui siitä ja antoi keskustelulle kasvot. Tekoälyn toiminta muuttui hetkessä yksityisestä tapahtumasta julkiseksi kysymykseksi kehonormatiivisuudesta ja digitaalisen teknologian etiikasta.
Muita vaikuttajia, kuten Maria Huntington ja Aada Länsiluoto, tapaus kosketti syvästi. Heidän reaktionsa paljastivat, miten voimaa latautuu siihen, että teknologia – ikään kuin neutraalina toimijana – edelleen uusintaa vanhoja ja haitallisia ajattelutapoja kehoista.
Mitä Apple sanoi?
Lyhyesti: ei mitään. Applen virallinen linjaus jäi puuttumaan. Tapaus ei saanut vastakommenttia yhtiöltä, joka muuten mielellään viestii arvoistaan ja oikeudenmukaisuudestaan. Tällaisten tapausten kohdalla käyttäjän kokemus jää yksin, vaikka nimenomaan nyt olisi aika käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.
Peilin katsominen tekee kipeää – ja hyvää
Veera Bianca teki kokemuksestaan tarinan ja kenties suunnanmuutoksen siemenen. Hänen tapansa reagoida ei ollut uhriutuminen vaan vahva ja vaikuttava esiintyminen. Hän seisoi sosiaalisen median näyttämöllä – modernina ikonina, joka kohtasi teknologisen vinouman suoraan ja sai sen näyttämään todella pieneltä omassa voimassaan.
- Hän sai näkyvyyttä kokemukselleen.
- Hän herätti tunteita ja ajatuksia yhteisössä.
- Hän avasi keskustelun siitä, mitä koneet jo oppivat meiltä – huomaamattamme.
Lopulta kyse ei ole yhdestä hakusanasta, vaan arvoista, jotka koodataan osaksi teknologiaamme. Eikä mikään keho saa jäädä pelkäksi virheeksi algoritmissa. Koska jos ei pysähdytä nyt, voi seuraava “valaskutsu” kolahtaa vielä pahemmin – ehkä jollekin, joka ei ole yhtä valmis nousemaan kameran eteen hymyilevänä ja ylpeänä.
Se, mitä puhelimesi näyttää sinulle, ei ole vain kuviasi. Se on myös algoritmi, joka kertoo tarinaa siitä, miten maailma sinut näkee. Ja joskus… se tarina kaipaa tarkistamista.
Tässä tapauksessa me voimme kiittää Veeraa siitä, että hän ei painanut deleteä – vaan julkaisi. Sillä niin kauan kuin valas näkyy, sen voi myös muuttaa. Tai ainakin saada sen tanssimaan.
