Parantava virus vai viimeinen oljenkorsi – koskettava dokumentti taistelusta elämän ja kuoleman rajalla
Jos ajattelet, että virukset ovat aina pahiksia, niin tämä tarina saattaa muuttaa mielesi. Saattaa jopa ravistella sydäntäsi. Ylen dokumentti Prisma: Parantava virus (alkup. Last Chance to Save a Life) ei tarjoa helpotusta vaan säröjä kauneuteen – sillä se kertoo ihmisistä, jotka tarttuvat toivoon silloin, kun vaihtoehtoja on enää yksi: ihme.
Keskiössä on Ilario Franco. Kaunis, vasta 22-vuotias, kuolemansairas nuori mies, jonka elämää varjostaa näkymätön vihollinen: superbakteeri – sellainen, joka ei piittaa antibiooteista eikä anna armoa. Kun mikään lääke ei enää tehoa, jäljelle jäävät vain kokeelliset keinot. Ja heidän, jotka tutkivat niitä.
Tutkijat Gordillo Altamirano ja Jeremy Barr – kuin tieteelliset Bond-hahmot omasta indie-thrilleristään – saapuvat kuvioihin faagien kanssa. Jos et ole ennen kuullut faageista, et ole yksin. Nämä pikkuruiset virukset ovat erityisiä: ne eivät hyökkää ihmisiä vastaan, vaan bakteereja.
Eikä ihan mitä tahansa bakteereja, vaan juuri niitä, jotka uhkaavat potilaita silloin, kun mikään muu ei enää toimi.
Faagit – vanhan keinon uusi toivo
Faageja on käytetty hoitokeinona jo vuosikymmeniä sitten Itä-Euroopassa, ja nyt ne palaavat parrasvaloihin – vain ei Hollywoodissa, vaan hiljaisissa sairaalahuoneissa ja petiin painuneissa kehoissa.
Ilarion kohdalla yksi oikea faagi lopulta löytyy. Se on kuin valonsäde paksun pilviverhon läpi. Ehkä, ehkä sittenkin. Hetken aikaa näyttää siltä, että elämä saa uuden mahdollisuuden – mutta kohtalo näkee toisin. Faagi toimii, mutta samaan aikaan Ilarion munuaiset pettävät. Hän kuolee kesken dokumentin kuvausten.
Jos dokumenttia katsoo sydän auki, tämä kohta jättää jäljen. Toivo syttyi – ja sammui ennen kuin ehti nousta palavaksi. Elämä tekee joskus niin. Se ei kysy, onko katsoja valmis.
Toinen mahdollisuus – Paul Laszlon tarina
Mutta Ilarion tarina ei jää ainoaksi. Mukana on myös Paul Laszlo, elämää nähnyt mies, joka sairastaa kroonista keuhkotulehdusta. Hänkin saa mahdollisuuden kokeilla faagihoitoa. Alku haparoi, mutta lopulta tapahtuu pieni ihme: tulehdus katoaa.
Paul, hiljaisen tyytyväinen, sanoo lauseen, joka jää pyörimään mieleen: ”Tästä alkaa loppuelämäni.”
Epätoivon ja toivon rajamailla
Dokumentti ei ole pelkkä katsaus tieteen uusimpiin suunnanmuutoksiin. Se on kertomus ihmisyydestä:
- rohkeudesta
- pelosta
- epäonnesta
- uskosta siihen, että ehkä seuraava keino toimii
Ei ole sattumaa, että dokumentin tärkeimmät hetket eivät löydy laboratoriosta vaan katseista, joita vaihdetaan toivon ja epätoivon välillä.
Mahdollinen tulevaisuus myös Suomessa
Suomessa faagihoitoa ei virallisesti vielä käytetä, mutta dokumentti tekee selväksi: se päivä voi tulla. Faagit eivät ole tieteisfantasiaa, vaan mahdollisia pelastajia, jotka uivat viemäreistä laboratorioihin ja sieltä ihmisten elimiin taistelemaan meidän puolestamme.
Kysymyksiä ilman vastauksia
Prisma: Parantava virus ei tarjoa kirkasta loppuratkaisua. Näin elämällä on tapana tehdä. Se ei välttämättä lupaa voittoa, mutta se pakottaa kysymään:
- Mitä me teemme, kun loputkin lääkkeet lakkaavat toimimasta?
- Kumpi on meille vaarallisempi – vastustamaton virus, vai yhteiskunta, joka ei reagoi tarpeeksi ajoissa?
Tärkeä, joskin raskas katsomus
Tämä ei ole helppo dokumentti. Mutta se on tärkeä. Katso se, jos haluat ymmärtää, miten lähellä kuolema ja toivo voivat kulkea – joskus vain yhden viruksen päässä toisistaan.
— Salli Lintunen
(mediajumaluus, joka ei usko helppoihin tarinoihin. Koska elämä harvoin tarjoaa sellaisia.)
