Antti Reinin avoin tunnustus rakkaudesta menneisyydestä ja uudesta alusta
Jos suomalaiset näyttelijät olisivat kuin antiikin tragedioiden hahmot, olisi Antti Reini eittämättä yksi intensiivisimmistä: tumma, levoton, ristiriitainen – jatkuvasti kamppailemassa sekä sisäisten demonien että ulkoisten odotusten kanssa. Reinin yleisötunnettuus perustuu pitkälti hänen rooliinsa Vares-elokuvien karismaattisena antisankarina, mutta aivan hiljattain hän on astunut esiin uudenlaisena Anttina. Tällä kertaa kyse ei ole ollut näytellystä roolista, vaan todellisesta, syvästi itsetutkiskeluun taipuvaisesta miehestä.
Pelko läheisyydestä: oven paiskautuminen kiinni
Reini myöntää avoimesti, ettei rakkaus ole ollut hänelle mikään turvasatama. Päinvastoin, se on ollut kuin paljastava peili – eikä aina armollinen. Hän kertoo:
“Kun joku on tullut liian lähelle, olen pakittanut.”
Tämä taipumus vetäytyä on ollut toistuva kaava, joka on jättänyt jälkensä hänen elämänhistoriaansa. Yksi merkittävimmistä luvuista on ollut seitsemän vuoden parisuhde Anu Sinisalon kanssa – rakkaustarina, jota Reini edelleen pitää yhtenä elämänsä suurimmista kokemuksista. Suhde kuitenkin päättyi lopulta siihen tuttuun kaipuuseen omaan tilaan ja yksilöllisyyteen, niin suomalaiseen vapaudenkaipuuseen.
Kivinen tie ja katse avoimeen rehellisyyteen
Antti Reini ei epäröi puhua niistä aiheista, jotka moni jättäisi sanomatta. Hän on aiemmin avautunut muun muassa:
- päihteiden käytöstä
- seksuaalisesta ahdistelusta
- elämänsä ajoittaisesta pimeydestä
Tärkeää on, että hän ei hae sääliä, vaan uskoo, että rehellisyys voi olla selviytymisen väline – tapa koota sirpaleista jotain kokonaista. Hän on myös oppinut hyväksymään menneisyytensä, kivikkoisenkin tien.
Uusi alku rakkaudessa
Tuoreiden tietojen mukaan Reini seurustelee kulttuurialalla tunnetun Marjo Lahden kanssa. Uutinen saattaa olla pieni otsikkomielessä, mutta merkitykseltään suuri: näyttäisi siltä, että mies, joka kerran pelkäsi läheisyyttä, on nyt valmis kohtaamaan sen. Rakkaus ei enää ole pelkkä uhka, vaan mahdollisuus – ristiriitoinen, mutta myös toivoa herättävä.
Isyyden uusi vaihe
Myös isänä oleminen on saanut uuden muodon. Reini ja hänen 26-vuotias tyttärensä Saga Kinni ovat mukana uudessa televisiosarjassa Race Across the World Suomi. Matka ei ole vain kilpailu ruudun toiselle puolelle, vaan myös tärkeä mahdollisuus rakentaa isä–tytär-suhdetta uudestaan – syvemmin ja aidommin.
“Tyttäreni seisoo omilla jaloillaan”, Reini toteaa.
Sanoissa on ylpeyden lisäksi myös helpotusta – ehkä jopa katumuksen jälkikaikuja siitä, mikä aiemmin jäi väliin.
Itsensä roolissa
Antti Reinin tarina ei noudata elokuvakäsikirjoituksen kaavaa. Se ei ole klassinen romanttinen draama, vaan realistinen kertomus, jossa:
- rakkaus
- pelko
- katumus
limittyvät toisiinsa raskaalla, mutta kauniilla tavalla. Tarinassa ei ole loistokkuutta tai kaikkia sävyjä selittäviä loppuratkaisuja. Siinä on kasvua, hyväksyntää ja halu yrittää – ehkä ensimmäistä kertaa todella.
Ehkä tämä on Reinin tärkein rooli: ei se, jonka hän valitsi, vaan se, joka valitsi hänet. Rooli, jossa ei enää palata naamioihin eikä juosta karkuun. Rooli, jossa kerrotaan totuus – ilman filtteriä. Ja juuri nyt, se riittää.
