Erika Vikman ja Käärijä valloittivat TikTokin epäonnistuneella arvauksella ja lavasekoilulla

Jos et heti muista, mikä vuosi oli Suomen itsenäistymisen merkkivuosi, et ole yksin. Itse asiassa, et ole kaukana suomalaisen popin kuumimmista tähdistäkään. Eikä huolta – tämä ei ole historian koe. Tämä on kertomus siitä ajasta, kun Erika Vikman ja Käärijä pysäyttivät TikTokin yhdellä virheellisellä arvauksella ja parilla toimimattomalla mikrofonilla.

Kohtalokas hetki Baselin lavalla

Tapahtumapaikkana oli Euroviisut ja sveitsiläinen Basel – kaupunki, jonka lavalla ei yleensä tehdä historian testejä. Mutta nyt tehtiin. Ja siitä syntyi pieni kulttuurinen ilmiö.

Tilanne lähti käyntiin kuin kuka tahansa kavereittesi kanssa kahvilassa leikitellen kyselisi triviaa: ”Missä vuonna Suomi itsenäistyi?” Normaalisti siihen vastataan 1917, ehkä ylpeästi tai ainakin rutiinilla. Mutta Erika Vikman – tuo auringonlaskulta näyttävä pop-diva – purskahti nauruun ja takelteli: “Öööö…” Vieressä seisoi Käärijä, se vihreään pistetty, paljainrintainen rakas euroviisu-hahmomme, joka heitti ilmoille villin arvauksen: “-64?”

-64?! Siis Beatlesin debyyttivuosi? Ei, Suomi ei itsenäistynyt silloin. Mutta hei – hetki oli niin epätäydellinen, että se oli täydellinen.

TikTokin täydellinen epätäydellisyys

Ja siinä piilee taika. Kun klippi tapahtumasta levisi TikTokiin, koko kommenttiosio räjähti.

• “Oliko tämä vitsi vai…”
• “Kyllä nyt yleissivistyksen pitäisi riittää!”
• “Tämä on parasta viihdettä pitkään aikaan.”

Ihmiset eivät enää olleet kiinnostuneita oikeasta vuosiluvusta – he rakastuivat hetkeen.

Pian siitä tulikin paljon enemmän kuin historian unohtaminen. Se oli muistutus siitä, että vaikka tähdet saattavat loistaa kirkkaasti lavalla, joskus heidätkin yllättää yksi pieni kysymys.

Tekninen farssi ja inhimillinen voitto

Ja sitten show muuttui vielä toisen kerran sekasotkuksi, kun Käärijä ponnahti lavalle yllärinä Erika Vikmanin seuraksi. Yleisö hullaantui – kunnes mikit päättivät ottaa oman erän backstagella. Ääni ei kulkenut.

Se, mikä oli tarkoitus olla täydellinen yhteisesitys, muuttui hetkessä tekniseksi farssiksi. Erika yritti kannustaa yleisöä mukaan, mutta ääni ei aina vienyt – ja tunnelma oli hetken kuin peruskoulun joulunäytelmästä, jossa sähköt pätkivät ja repliikit katoavat muistista.

Mutta juuri silloin tapahtui jotain, mikä ei tarvitse täydellistä miksausta: hetki muuttui aidoksi. Erika otti tilanteen haltuun, lauloi omavoimaisesti ja antoi keikasta itsensä koko painolla.

Miksi tämä hetki jäi elämään?

Kukaan ei ollut tullut Baseliin kuulemaan äänentoiston moitteettomuutta tai tarkistamaan vuosilukuja historian oppikirjasta. He olivat tulleet kohtaamaan elävän esityksen – ne hetket, joissa voi mennä pieleen, ja juuri siksi ne jäävät elämään.

Erika ja Käärijä ovat kuin suomalaisen popin oma Bonnie ja Clyde – energinen parivaljakko, joiden välinen kemia on käsin kosketeltavaa, mutta ilman sekoilun tragediaa. Lavalla he ovat räjähdysherkkiä, epätäydellisiä ja täysin rehellisiä. Ja juuri siksi heitä rakastetaan.

Unohtuihan siinä Gruusia, Georgia ja Suomi samaan sekoitukseen, ja vuosiluku meni sinne jonnekin 60-luvun tantereille – mutta kukapa sitä enää laskee?

Miksi tämä tilanne jäi elämään? Siksi, että ihmiset rakastavat rehellisyyttä. Meitä viehättää, kun julkkikset osoittavat, ettei heidän tarvitse tietää kaikkea – kunhan he tietävät, miten saada meidät nauramaan, liikuttumaan ja tanssimaan mukana. Silloinkin, kun mikki unohtaa tehdä työnsä.

Ehkä tämä oli pieni hetki suomalaisessa historiassa. Mutta kulttuurihistoriassa ja TikTokissa? Kenties pysyvämpi kuin itse vuosi 1917.