Jasper Pääkkösen kalsaritaistelu hovioikeudessa paljastaa brändin arvon ja julkkisten oikeudet

Jasper Pääkkösen nimi herättää monia mielikuvia – Salatut elämät, kansainväliset elokuvamenestykset ja ympäristötietoisuus. Nyt hänen uransa yksi yllättävimmistä luvuista kirjoitetaan oikeussalissa, eikä kyse ole elokuvaroolista, vaan todellisesta oikeustaistelusta. Pääkkönen käy kamppailua oman brändinsä hallinnasta, ja keskiössä ovat kalsarit – kirjaimellisesti.

Taustalla markkinointi ilman lupaa

Pääkkönen on rakentanut vuosien varrella itselleen harkitun ja vastuullisen julkisen kuvan. Siksi olikin hänelle isku vasten kasvoja, kun hänen kasvonsa alkoivat näkyä The other Danish guy -alusvaatebrändin mainoksissa ilman hänen mukaansa riittävää suostumusta.

Kiistan ytimessä on kysymys suostumuksesta ja brändin hallinnasta. Firma Lähde & Co maksoi Pääkköselle 80 000 euron korvauksen, mutta näyttelijä vaatii nyt 300 000 euroa perusteettomasti saadun hyödyn palauttamiseksi.

Mistä oikeasti riidellään?

Tapauksessa ei kyse ole vain rahasta. Kyse on siitä, kuka omistaa oikeuden julkiseen kuvaan, mille arvoille brändi rakentuu ja miten paljon kaupallinen käyttö voi poiketa alkuperäisestä sopimuksesta. Pääkkösen mukaan hänen imagoaan käytettiin tavalla, joka ei vastannut ennalta sovittua yhteistyötä.

Kaksintaistelusta muotoutuu laajempi kysymys siitä, millaiset pelisäännöt Suomessa oikeasti koskevat julkisuuden henkilöitä. Toisin kuin Yhdysvalloissa, täällä ei ole yhtä selkeitä malleja, miten henkilöbrändiä saa käyttää ja millaisia rajoja siihen liittyy.

Käräjiltä hoviin – matka jatkuu

Vaikka käräjäoikeus hylkäsi Pääkkösen vaatimukset ja määräsi hänet maksamaan yli 100 000 euron oikeudenkäyntikulut, hän ei luovuttanut. Tapaus eteni hovioikeuteen, missä päätöstä odotetaan myöhemmin tänä vuonna. Tämä kertoo päättäväisyydestä – ja siitä, että tietyt asiat menevät rahaa syvemmälle.

Kenen brändi, kenen kasvot?

Nykyajan markkinoinnissa henkilöbrändi on yhtä tärkeä kuin tuote itse. Joidenkin kasvojen arvo voi olla yhtä suuri kuin koko mainosbudjetti. Pääkkönen haluaa hallita sitä, millaisissa yhteyksissä hänen identiteettiään hyödynnetään.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että maailmalla vastaavia yhteistyösopimuksia hiotaan pilkuntarkasti. George Clooneyn ja Matthew McConaugheyn kaltaiset tähdet valitsevat mainostuskohteensa tarkoin. Suomessa tämäntyyppinen keskustelu on vielä verrattain uusi.

Modernin tähden oikeudet

Tässä tarinassa ei ole iltapukuloistoa eikä glamour-valoja, vaan papereita, sähköposteja ja oikeussalin hiljaisuutta. Mutta se on yhtä täynnä draamaa. Kysymykset kuuluvat:

• Voiko julkisuuden henkilö vaikuttaa siihen, missä yhteydessä hänen kasvojaan käytetään?
• Onko sopimuksilla tarpeeksi tarkkuutta suojella henkilöbrändiä?
• Mitä tapahtuu, jos raja ylittyy?

Lopputulos: sopimus vai symboli?

Riitojen lopputulos määrittää sen, millaiseksi henkilöbrändien suoja muodostuu Suomessa tulevaisuudessa. Se voi johtaa tarkempiin sopimusmalleihin ja selkeämpiin sääntöihin. Tai sitten se jää erikoiseksi poikkeustapaukseksi.

Pääkkösen taistelu on enemmän kuin yhden näyttelijän vaatimus. Se käsittelee modernia ilmiötä siitä, kuinka henkilökohtainen identiteetti on myös ammatillinen ja kaupallinen omaisuus – ja kuinka sitä pitää suojella, myös silloin kun mukana ovat kalsarit, ei kruunut.

Syksyllä nähdään, palautuuko Pääkkösen brändin hallinta hänen omiin käsiinsä – vai jääkö tämä tarina yhdeksi Hollywood-tähden suomalaiseksi sivulauseeksi, jossa ei koskaan vieritetty punaisia mattoja.