Maria Huntington nostaa esiin tärkeän kysymyksen vaatekoista – miksi muoti ei huomioi elävää kehoa?
Maria Huntington, entinen huippu-urheilija ja nykyään kahden lapsen äiti sekä podcast-juontaja, nosti hiljattain esiin kysymyksen, joka on resonoinut laajasti: miksi niin monet vaatteet eivät mahdu keholle, jolla on eletty elämä? Hänen Instagram-päivityksensä sai tuhannet nyökkäämään — ja samalla ehkä myös avaamaan farkkujen nappeja helpotuksesta.
Huntingtonin päivityksessä iskettiin suoraan muotiteollisuuden kipupisteeseen:
- Miksi vaatekoot eivät vastaa todellisia vartaloita?
- Kuka oikein määrittelee, miltä ”normaali” keho näyttää?
- Milloin mukavuus jäi pois muotikuvioista kokonaan?
”On yllättävän haastavaa löytää synnyttäneenä äitinä istuvia ja mukavia vaatteita,” Maria kirjoitti – sanoilla, jotka kuvastavat monen naisen arkea. Sovituskopista toiseen juoksemista, pettymyksiä kokolapuissa ja tunnetta siitä, ettei keho tunnu enää sopivan valmiisiin mittataulukoihin.
Keho ei katoa historian myötä
Maria tietää, miltä tuntuu katsoa peiliin ja ihmetellä, miksi entiset mitat eivät enää vastaa tarjolla olevia vaatteita. Ja se ei johdu kehosta – vaan mitoituksesta, joka on jäänyt jumiin menneeseen aikaan. Julkaisunsa jälkeen Huntington sai satoja viestejä, täynnä samanlaisia kertomuksia ja kokemuksia:
- Farkut, jotka eivät enää istu vaikka koko on sama.
- Naisten vaatekoot, jotka pienenevät vuosi vuodelta.
- Muoti-ihanteet, jotka eivät huomioi elettyä elämää kehon taustalla.
Maria kiteyttää sen osuvasti: “Jopa M-koko tuntuu nykypäivänä S:lta.” Hän viittaa oletuksiin, joita vaatevalmistajat tuntuvat tekevän – että naisilla olisi aina hoikka vyötärö ja kapea lantio. Mutta entä jos vartalon mukana on myös tarinoita? Raskauksia, vammoja, muistoja ja matkoja?
Muoti vs mukavuus – kumpi voittaa?
Historiallisesti naisten pukeutuminen on harvoin ollut mukavuuden historiaa. Korsetit, kynähameet ja muut tiukat vaatteet ovat olleet esimerkkejä siitä, kuinka tyyli on mennyt tuntemuksen edelle. Nyt kun yhä useampi nainen elää kehon kanssa, joka ei sovi perinteisiin muottiin, on aika kysyä:
- Miksi vaatteet eivät mukaudu elämään, vaan elämä yritetään sovittaa vaatteisiin?
- Miksei kehon muuttuminen saa tilaa, vaan sen odotetaan pysyvän muuttumattomana?
- Onko nykyidentiteetti ristiriidassa muodin sanelemien mittojen kanssa?
Keho kuuluu tähän hetkeen
Maria muistuttaa: keho ei ole ”ennen” eikä ”jälkeen” – se on nyt. Keho, joka kantaa lasta toisella kädellä ja arjen huolia toisella. Keho, joka ei näytä samalta kuin viisitoista vuotta sitten – eikä sen todellakaan kuulukaan. Siinä on kysymys identiteetistä.
Joka kerta kun nainen sanoo: ”Tämä ei sovi enää minulle”, hän ei puhu omasta kehostaan — vaan vaatteista, jotka unohtavat elämän muuttavan luonnon. Ja silloin kyse ei ole turhamaisuudesta, vaan tarpeesta tulla nähdyksi kehoineen, ei toivekuvineen.
Maria sanoo tämän ääneen. Ja se on tärkeää. Sillä muutos alkaa kysymyksistä. Kysymyksistä, kuten: miksi vaatteet eivät mahdu keholle, jolla on elämä?
