Prinsessa Victorian nimen salaisuus paljastui – näin Suomi päätyi mukaan kuninkaalliseen tarinaan
1800-luvulla hallinnut Ison-Britannian kuningatar Victoria oli hahmo, joka jätti jälkensä koko Euroopan historiaan. Hänen nimensä nousi aikanaan ikoniseksi – koristeeksi kuninkaallisiin sukulinjoihin ja henkäykseksi aikakauden ylle. Ei siis ollut sattumaa, että Ruotsin kruununprinsessalle vuonna 1977 päätettiin antaa sama nimi: Victoria.
Nimi kantaa mukanaan raskasta historiallista taustaa, täynnä arvokkuutta ja perinteitä. Mutta vuosikymmenten ajan Suomessa on elänyt sitkeä huhu: että prinsessa olisi nimetty Lapuan taistelun mukaan. Kyseessä oli vuonna 1808 käyty verinen ottelu, jossa suomalaiset taistelivat Ruotsin armeijassa. Ajatus siitä, että kruununprinsessa olisi saanut nimensä tästä tapahtumasta, on kiehtonut monia – vaikka se onkin enemmän kansallisromanttinen satu kuin totuus.
Historiallisen huhun synty
Tarina Lapuan taistelusta prinsessan nimenantoperusteena on ollut sitkeä. Vaikka faktoja ei ollut, ajatus sai jalansijaa erityisesti Pohjanmaalla, jossa kansallistunne ja historia elävät syvällä. Huhusta tuli kuin vanha kansanlaulu – sellainen, jota kukaan ei kyseenalaistanut, mutta jota toistettiin vuosien ajan.”
Hovin virallinen vastaus
Helsingin Sanomat päätti selvittää totuuden, ja kysyi prinsessan nimestä suoraan Ruotsin hovilta. Vastaus oli yksiselitteinen: ei, kruununprinsessa Victoria ei ole saanut nimeään Lapuan taistelusta tai mistään muustakaan suomalaisesta historiallisesta hetkestä.
Todellinen nimenantoperuste kumpuaa kuninkaallisen sukupuun syvistä, historiallisista juurista:
- Victoria – nimetty mahdollisesti Britannian kuningatar Victorian mukaan.
- Viktoria – Saksan prinsessa, joka oli Kustaa V:n puoliso.
Kyseessä on siis selkeä osoitus perinteen ja arvokkuuden jatkumosta – ei kansallisromanttisesta sankaritarinasta.
Koko nimen merkityksellinen keitos
Prinsessan koko nimi kertoo enemmän kuin moni arvaakaan. Nimi on silta menneisyyteen ja eurooppalaiseen ylhäisöön:
- Ingrid – viittaus kuningatar Ingridiin Tanskasta.
- Alice – Victorian äidinäiti.
- Désirée – Napoleonin ajan kuningatar, Bernadotten vaimo.
Näissä nimissä elää draama, historia ja kuninkaallinen kertomus. Ne eivät kaipaa lisää myyttejä – mutta suomalainen mielikuvitus löysi silti sellaisen lisää.
Miksi huhu syntyi?
Kauniiden tarinoiden taustalla on usein kaipaus. Ehkä suomalaiset halusivat kokea kuuluvansa hetken osaksi eurooppalaista loistoa, nähdä Lapuan peltojen kautta heijastuksen siniverisestä maailmasta. Ajatus, että jokin ruotsalaisen hovin päätös liittyisi suomalaiseen historiaan, oli kiehtova – vaikkakin kuvitteellinen.
Victoria Suomessa
Samaan aikaan, kun huhu hänen nimensä alkuperästä haudattiin lopullisesti, kruununprinsessa Victoria vieraili Suomessa. Diplomatian merkeissä, uutta aikaa edustaen, hän kohtasi presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin. Vierailusta tuli symbolinen päätös tarinalle – kuin rauhanomainen hyvästely menneen huhulle.
Totuus voittaa – mutta tarina jää
Todellisuudessa Victoria ei ole sodan jumalatar tai suomalaisen taistelujen inspiroima sankarihahmo, vaan osa eurooppalaista kuninkaallista jatkumoa. Hänen nimensä – ja historiansa – nojaavat sukuun, tyyliin ja vakauteen.
Vaikka huhu on nyt virallisesti kuopattu, tarina jää elämään. Ja ehkä juuri siinä on jotain hyvin suomalaista – taipumusta nähdä suurta siinä, mihin ei ehkä pitäisi. Unelma yhdistävästä hetkestä, jossa veri olisi muuttunut silkiksi ja historia saanut uuden sävyn.
Seuraa Aino Halmetta jatkossakin, jos haluat tarinoita, joissa huhut tanssivat toden kanssa – kuin peilit Versailles’ssa torstai-iltapäivänä.
