Sophie Nyweiden koskettava tarina ja liian varhainen poismeno liikuttaa kaikkia
Kun otsikot viime viikolla kertoivat Sophie Nyweiden kuolemasta, useampi kollega pysäytti kädet näppäimistön ylle. Ei siksi, etteivätkö sanat olisi olleet valmiina. Vaan siksi, että tämä ei ollut vain uusi rivi viihdeuutisissa – tämä oli jälleen yksi sydäntäsärkevä luku tutussa ja valitettavan toistuvassa kertomuksessa: lapsitähti, joka nousi parrasvaloihin hyvin nuorena ja katosi sieltä aivan liian varhain.
Sophie Nyweide ei ollut mikään Hollywoodin supertähti, mutta hänellä oli katse. Sellainen, joka kameran läpi osui suoraan katsojan ytimeen. Hän teki vaikutuksen elokuvissa kuten Mammutti (2009), Noah (2014) ja An Invisible Sign. Rooliensa kautta välittyi herkkyys, jollaista ei voi näytellä – se oli aitoa, läsnä olevaa, sellaista joka saa pysähtymään.
Sophie oli vain 24-vuotias, kun hänen elämänsä päättyi. Hänet löydettiin kuolleena Vermontissa, joen rannalta, 19. huhtikuuta. Mitä tarkalleen tapahtui, sitä ei vielä tiedetä. Viranomaiset tutkivat tapausta ja ruumiinavausta odotetaan. Uutinen sai heti osan ihmisistä huokaamaan pettyneenä – ehkä siksi, että moni pelkäsi tämän tarinan saavan juuri tällaisen lopun. Mutta yhä on myös toivoa, että totuus voi olla muuta. Vähemmän kyyninen kuin se käsikirjoitus, jota olemme nähneet liian monta kertaa ennenkin.
Hänen äitinsä Shelley kuvaili tytärtään TMZ:n haastattelussa näin: ”Sophie oli kiltti ja luottavainen, mikä teki hänestä haavoittuvan.” Se viiltää sydämeen, eikä tarvitse psykologin koulutusta tajutakseen, mitä kaikkea nuo sanat voivat kantaa sisällään. Lapsi, joka lähtee avaamaan sydäntään maailmalle, kameralle – ja ehkä joutuu maksamaan siitä liian korkean hinnan.
Monen mieleen saattaa nyt nousta nimiä:
- Drew Barrymore
- Macaulay Culkin
- Juha Mieto (meillä Suomessa – eri kontekstissa, mutta sama ilmiö)
Kaikki tähtiin nostettuina jo ennen kuin heillä oli lupa edes valita, mihin suuntaan katsoa. Sophie oli osa tätä samaa tarinaa. Hän ei ehkä räjäyttänyt maailmaa kuin tähdenlento, mutta hänen nopeutensa, kirkas leimahdus, jäi niiden mieleen, jotka hetkeksikin katsoivat.
Hänen viimeiseksi televisioesiintymisekseen jäi ironisesti piilokameraohjelma What Would You Do? vuonna 2015 – ohjelma, jossa ihmiset asetetaan eettisiin tilanteisiin tietämättään kameran läsnäolosta. Aika kova kysymys näin jälkikäteen: mitä me olisimme tehneet, jos olisimme nähneet Sophien kulkemassa varjojen läpi? Olisimmeko huomanneet? Kuulleet, jos hän huusi hiljaa apua?
Hiljaiset varjot valokeilan takana
Sophie Nyweiden kuolema ei ole vain osa viihdeteollisuuden uutisvirtaa. Se on muistutus. Siitä, että vaikka maailma ahnehtii tähtiä, se ei ole aina valmis kantamaan heitä. Se kiillottaa ja tuuppaa esiin, mutta joskus unohtaa suojata.
Hollywoodilla on pitkä historia tämänkaltaisista tragedioista – tarinoista, jotka alkavat lahjakkuudella ja päättyvät liian aikaisin.
Muistamisen tärkeys
Se kirja, jonka jokainen uusi tapaus kirjoittaa uudelleen, on jo täynnä nimiä. Emme todellakaan tarvitse uusia sivuja. Mutta meille jää mahdollisuus ainakin:
- muistaa oikein ne, jotka sinne jo päätyivät
- muuttaa tapaa, jolla suhtaudumme lapsitähtiin
- vaatia vastuullisempaa viihdettä ja suojelua heikoimmille
Sophie – kiitos hetkistä, jotka meille ehdit antaa.
Tällä kertaa kamerat sammuvat hiljaa – sinua varten.
– Aino Saarniemi
(Tarina jatkuu – niin kuin aina, mutta ehkä jonain päivänä toisin.)