Netflixin uusi true crime dokumentti Kuolema amerikkalaisessa avioliitossa paljastaa rakkauden pimeän puolen
Jos Hollywood on opettanut meille jotain, niin sen, että avioliitto au pairin kanssa ei yleensä pääty hyvin — ainakaan valkokankaalla. Netflixin juuri julkaisema true crime -sarja Kuolema amerikkalaisessa avioliitossa (The Curious Case of the Corbetts) ei ole fiktiota, mutta se etenee kuin Hitchcockin trilleri ja näyttää siltä kuin David Fincher olisi kuvannut sen tummimmalla linssillään.
Tämä tarina ei ole keksitty. Se on totta. Tai ainakin niin lähellä totuutta kuin mikään dokumentti voi olla, kun joka näkökulma kertoo oman versionsa, ja katsoja jää punnitsemaan, kenen ääni kaikuu lähempänä todellisuutta – ja kenen kauemmas.
Love story & liian paljon verteen
Kaikki alkaa nähtävästi vilpittömästi. Vuonna 2008 irlantilainen leski Jason Corbett palkkasi amerikkalaisen au pairin, Molly Martensin, hoitamaan kahta pientä lastaan. Tästä kehkeytyy romaani, jonka peruskaava tunnetaan elokuvista:
- Mies menettää vaimonsa
- Tapaa sydämellisen lastenhoitajan
- Rakastuu ja menee naimisiin
Koko perhe muuttaa Yhdysvaltoihin, Pohjois-Carolinaan – maalattuun kulissiin, jonka valkoinen puutalo ja grilli-savuiset viikonloput huokuvat amerikkalaista idylliä.
Mutta kaikki ei ollut sitä, miltä ulospäin näytti.
Elokuussa 2015 Jason löytyy kotoaan kuolleena. Kuolema ei ollut hiljainen eikä sattumanvarainen. Pesäpallomaila. Pihakivi. Veret lattialla ja lakanat, joista CSI-tiimiäkin saattaisi oksettaa. Näin päättyy romanssi, jonka piti olla uuden alun alku, ja päättyy kohtaukseen, joka on enemmän crime scene kuin rakkauselokuvan finaali.
Kuka valehtelee, kuka selvisi?
Netflixin dokumentti käyttää hyväkseen juuri sitä, mihin genre parhaimmillaan pystyy: se ei tarjoile valmiita vastauksia. Se valaisee tapahtumat kuin rikospaikan eri kulmista. Molly ja hänen isänsä – entinen FBI-agentti – väittävät joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi. He kertovat puolustaneensa itseään väkivaltaista aviomiestä vastaan.
Jasonin perhe taas antaa toisenlaisen kuvan: hän oli hellä isä, joka rakasti perhettään ehdoitta. Hänen lapsensa – nyt jo teini-ikäisiä – joskus jopa valokuvin todistavat, kuinka eri todellisuus heille piirtyy. Tarina ei toimi mustavalkoisena. Eikä sen kuulukaan. Dokumentti antaa katsojalle mahdollisuuden epäillä – ja sitten epäillä omia epäilyksiään.
Yhtenä hetkenä Mollyn kyyneleet näyttävät aidoilta. Seuraavassa kohtauksessa oikeussaliin kannetut näyttökuvat irvistävät vastaan. Mitä tapahtuu, kun kodeissa tapahtuvan väkivallan rajat hämärtyvät, ja oikeuden pitää päättää, kuka oli uhri – ja kuka susi lampaiden vaatteissa?
Gone Girl – but real
Vertailut ovat väistämättömiä. Moni katsoja näkee mielessään Gone Girlin – Gillian Flynnin kylmähermoisen romaanin, jonka David Fincher ohjasi elokuvaksi, jossa mikään ei ole sitä, miltä näyttää. Myös Kuolema amerikkalaisessa avioliitossa murtaa kuvan täydellisestä kotielämästä, ja tekee sen hirvittävän kiehtovasti.
Mutta tämä ei ole elokuvaa. Tämä on tosielämää. Tämä sattui ihan oikeille ihmisille.
Rakkautta, rahaa ja rikoksen motiiveja
Kun ollaan rikosten ja perhesuhteiden äärellä, motiivien etsintä on väistämätöntä. Oliko kyse:
- Mustasukkaisuudesta?
- Vallasta?
- Rahasta?
Jasonin henki oli vakuutettu. Oli kiistaa lasten huoltajuudesta. Oli valtataistelua, epäluuloa ja vuosia kestäneitä ristiriitoja.
Dokumentti ei osoittele sormella mutta vilauttelee jokaista mahdollista selityksen alkua. Ja juuri se tekee siitä niin vastustamattoman. Tämä ei ole pelkkä rikosdokumentti – tämä on ihmisluonnon purkukäsikirja.
Oikukainen oikeussali, epävarma totuus
Lopulta kaikki päätyy sinne, minne niin moni true crime -tarina: oikeussaliin. Siellä syytetty ja uhri saattavat vaihtaa paikkaa useammin kuin kerran. Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä Martensit tuomittiin. Sitten tuomio kumottiin. Nyt kaikki on jälleen epävarmaa.
Ja katsojana olet kuin valamiehistön jäsen, joka ei saa ohjeita eikä lopullista tuomiota.
Lopputulos: kokemus, ei selitys
Kuolema amerikkalaisessa avioliitossa ei tarjoa siistiä loppuratkaisua. Sen sijaan se vetää sinut mukaan tarinaan, jossa kukaan ei ole täydellinen, ja totuus tuntuu valuvan sormien läpi kuin veri lommoiseksi hakattuun makuuhuoneeseen.
Se on tarina palasiksi menneistä ihmisistä, särkyneistä perheistä ja siitä, kuinka helposti pinnan alle voi piiloutua jotain paljon pimeämpää.
Netflixissä nyt. Katso, jos uskallat. Mutta pidä mielessä: mikään ei ole niin yksinkertaista – ei edes rakkaus.
